Tiestöön on panostettava

Tiestön rapistuminen on silminnähden havaittavissa. Jotta tiestön korjausvelka pysyisi edes nykytasollaan, pitäisi vuosittain päällystää vähintään 4 000 tiekilometriä. Tiestön kunnossapito tulee halvemmaksi kuin jälkijättöinen korjailu. Se on myös hyvä päästövähennyskeino.  

Tieliikenne vastaa noin 90 prosenttia Suomessa kuljetetuista tavaratonneista. Viime vuosina tieliikenteen rooli kuljetusmuotojen välisessä työnjaossa on kasvanut entisestään.

Tiestön kehittäminen ja kunnossapito parantavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä. Hyvä kuntoinen tiestö mahdollistaa saavutettavuuden, monipaikkaisen elämän ja yritysten sijoittumisen eri puolille maata. Se on syrjäisen maamme viennin ja elinvoiman kannalta olennaisen tärkeää.

Suomen läntiset naapurimaat ovat panostaneet väylien ylläpitoon huomattavasti Suomea enemmän. Esimerkiksi Ruotsi on investoimassa liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti Suomeen nähden lähitulevaisuudessa. Suomen olisi saatettava väyläinvestointinsa ja perusväylänpidon rahoitus tasolle, joka nostaisi meidät muiden Pohjoismaiden rinnalle. 

Liikenne 12 -suunnitelman rahoitus on tällä hetkellä alimitoitettu. Jotta liikennettä voidaan pitkäjänteisesti kehittää, pitää rahoitusta korottaa seuraavasti:    

• 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.   
• 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen   
• 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.   

SKAL pitää tärkeänä, että tieverkon kehittämisessä huomioidaan erityisesti digitalisaation, päästöjen vähentämisen ja uusien käyttövoimien tarpeet sekä Liikenne12 -suunnitelman mukaiset investoinnit.

Lisäksi tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on huomioitava vahvemmin myös tavaraliikenne, sillä tavaraliikenteen osalta tieliikenteelle ei juuri ole korvaavia kulkumuotoja henkilöliikenteen tavoin.