Perinteinen Kuution vuosipäiväseminaari pidettiin 18. tammikuuta. Poikkeuksellisen lumikaaoksen keskellä pidetyn EU-teemoihin pureutuneen seminaarin puheenvuorot voidaan kiteyttää yhteen virkkeeseen: Suomen erityispiirteet tulee tunnustaa – myös EU-päätöksenteossa.
Kuvat: Kimmo Brandt
Kauppalehden toimittaja Alberto Claramunt avasi ”täyteen myydyn” tilaisuuden. Noin 120-paikkaisessa salissa oli vapaana muutama hajapaikka, jotka olivat jääneet sakean lumipyryn vuoksi täyttämättä.
-On otettava huomioon Suomen erityisolot, olikin ensimmäinen linjaus Claramuntilta, ja sitä moni puhuja toisti omassa puheenvuorossaan.
Vt. puheenjohtaja Jari Välikangas sanoi lyhyessä avauspuheenvuorossaan, että Suomi on entistä enemmän saari nyt, kun itäraja sulkeutui.
-Valittavalta 15 mepiltämme vaaditaan erinomaista osaamista ja verkostoitumista, jotta Suomen ääni kuuluu Euroopan parlamentissa.
Kymmenen vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä palvellut Henna Virkkunen (kok, EPP) kertoi, että Euroopan komissio ei yleensä huomioi kansallisia erityisolosuhteita, vaan Suomi joutuu pitämään asemaansa aktiivisesti esillä. Tämänhetkiset megatrendit EU:ssa ovat vihreä siirtymä ja digitalisaatio.
-Vertailuvuoteen 1990 nähden päästöt ovat vähentyneet 32 prosenttia ja samaan aikaan BKT on noussut - kestävä kehitys on siis mahdollista. Tosin teollisuuttakin on siirtynyt pois Euroopasta. Liikenteen tarve on kuitenkin kasvanut. Siksi liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet.
Virkkusen mukaan EU:ssa ajetaan tieliikenteessä sähköä ja vetyä, koska ajatellaan, että polttomoottoriautoihin soveltuvat uusiutuvat polttoaineet eivät riitä.
-Olen tästä eri mieltä. Erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan ja teknologianeutraalius on tärkeä – tarvitaan useita käyttövoimia eikä vain yhtä.
Parhaillaan EU:ssa tiukennetaan raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidinormeja ja säädetään mm. henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormit. Mitta- ja massadirektiivin ratkaisu on erittäin tärkeitä. Vaikutusarvioita näistä ei vielä ole.
-Lainsäädäntötaakka on nyt liian raskas. Pitäisi keventää sääntelyä ja ajatella Euroopan kilpailukykyä, Virkkunen linjaa
Saavutettavuus SKALin EU-listan kärjessä
Henna Virkkunen kertoi geopoliittisesta kilpailusta, joka on kiristynyt. Se on luonut uuden trendin: huoltovarmuuden. Maat siirtävät tuotantoa lähemmäs, ja Kiina-riippuvuutta puretaan. Geopoliittinen tilanne on lisännyt painetta myös EU:n laajentumiselle.
Toimitusjohtaja Anssi Kujala esitteli SKALin EU-ohjelman, joka julkaistiin seminaarissa. Hän kävi läpi SKALin painotukset EU-vaaleihin, kärjessä Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky, sekä kriittisimmät meneillään olevat säädöshankkeet. Näistä kiintoisin on mitta- ja massadirektiivi ja rajat ylittävän liikenteen sääntely, jossa on Anssin mukaan potentiaalisesti ”tukkirekan kokoinen ongelma”.
Kujalan mielestä Suomen pitäisi olla rohkea ja esittää esimerkiksi tiehankkeita EU:lle. Hän pohdiskeli myös merenkurkun siltahanketta.
-Se on vielä tänä päivänä huvittava ajatus, mutta se muuttaisi oikeasti meidän asemaamme.
Suomella rooli paljon vartijana
SKALin ja kumppanijärjestöjen päivittäistä EU-edunvalvontaa Brysselissä luotsaavan FinMobilityn toimitusjohtaja Pasi Moisio toi terveiset lumisesta Brysselistä. Hän puhui niin ikään Suomen erityispiirteistä, saarimaisuudesta ja syrjäisyydestä.
Pasin mukaan Venäjän hyökkäyssodasta johtuva itärajan kysymys on nostanut Suomen valokeilaan "paljon vartijana". Roolimme EU:n turvallisuuspolitiikassa on nyt keskeinen.
-Se ei voi olla vain Suomen rahoitettavaa toimintaa. On hyvä, että Suomi hakee tuntuvaa CEF-rahoitusta.
EU:n TEN-T -päätieverkon ulkopuolelle tähyttävä, myös siltojen ja alempiasteisen tieverkon merkitys on kasvanut turvallisuussyistä. Sen viestin viemisessä on työtä. Fokus on myös Pasin mukaan pohjoisessa ulottuvuudessa. On oltava vaihtoehtoisia reittejä Atlantille ja jäämerelle nykyisessä turvallisuustilanteessa.
-Suomi on tärkeä Euroopalle raaka-aineiden ja uusiutuvan energian tuotannon kannalta.
Ministeri Kai Mykkänen toi hallituksen puheenvuoron
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi, että jakeluvelvoitteiden suhteen vaikeammat temput ovat vasta tulossa 2025–2027 mukaan lukien joustomekanismi. Sen kautta EU:ssa voidaan hyväksyä myös muita päästövähennysmuotoja kuin ”pakoputkesta mitattavia” ns. tikettien kautta.
-Uusiutuvan polttoaineen kustannus per hiilidioksiditonni on moninkertainen.
Mykkänen oli käynyt tutustumassa Vantaan ja Lempäälän väliä liikennöivän 68-tonnisen sähkörekan tankkaukseen. Hän kertoi, että hallitus tukee raskaan kaluston suurteholatausasemien ja biokaasupuolella rakentamista 10 miljoonalla eurolla.
-Hallituksen ydintä teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen ja ettei veroteta liikaa. Tehdään lisäsopeutukset, vaikka se kivuliasta onkin.
Anssi Kujala kiitti hallitusta jakeluinfrarahan tukemisesta, sillä se tuntuu olevan suurin pullonkaula. SKALin ja hallituksen kannat EU:n taakanjakosektoriin ja päästökauppaan ovat yhteneväiset. Päästökaupan kanssa pystytään elämään, taakanjakosektoriin emme halua sitoutua:
-Samoilla jengoilla ollaan, Mykkänen totesi.
Säädöskuulumiset
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä kertoi liikenteen päästökaupasta, että järjestelmä on sinänsä simppeli, toiset vähentävät päästöjä, toiset ostavat. Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinaehtoisesti - miten paljon siitä kukin on valmis maksamaan.
-Huutokaupat käynnistyvät vuonna 1927.
Päästökaupan kansallinen liikkumavara jää käytännön toteutukseen, kuten soveltamisalaan, hinnoitteluun ja hyvityksiin. Tässä kuvaan voisi astua esimerkiksi SKALin esittämä ammattidiesel. Vaikutusarviointi on Eilitän mukaan vaikeaa, mutta sitä on koetettu tehdä.
Erityisasiantuntija Maija Mansikkaniemi SuomenEU-edustustosta kävi läpi nopeat ajankohtaiset EU:n säädöskimarasta. Mitta- ja massadirektiiviin on hänen mukaansa haastavaa löytää tehokkaasti päästöjä alentavat ratkaisut.
Raideliikenteen osuuden lisääminen on tärkeää muun muassa Saksalle, Belgialle ja Itävallalle, ja suhtautuminen isoihin rekkoihin on penseää.
-Kumipyöräliikenne on nähty pahiksena. Suomen linja on, että kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, Mansikkaniemi linjasi.
EU vedenjakajalla
Pitkään Brysselissä työskennellyt EK:n johtava asiantuntija Päivi Wood kertoi, että EU-politiikassa ollaan nyt vedenjakajalla. Uusi komissio on tulossa ja nykyisellä on pitkä lista, jonka se haluaa syöttää seuraavalle. Poliittinen ilmasto on muuttumassa.
-Viime vaalien alla puhuttiin paljon ympäristöstä, pinnalla oli Greta Thurnberg ja niin edelleen, nyt puhutaan turvallisuudesta ja Ukrainan aseavusta.
Päivi painottaa, että Suomen on tarjottava entistä enemmän ratkaisuja. Kärjessä on oltava saavutettavuus, kilpailukyky ja turvallisuus. Sisämarkkinat eivät saa myöskään rapautua niin, että jäsenvaltiot kilpailevat keskenään tarjoamalla kansallisia tukiaisia yrityksilleen.
-Haluamme nähdä Suomen saavutettavuuden ja sisämarkkinat EU:n ohjelmassa. Suomen tulee voida tehdä iso tili sisämarkkinoilla ja olla houkutteleva investointiympäristönä. Toivottavasti jonain päivänä Suomi on taas hubi idän ja lännen välissä, ettemme olisi pääteasema.
Vuoden 2023 Kuljetuskuutio-palkinto Henna Virkkuselle
Vuoden 2023 Kuljetuskuutio-palkinnon luovuttivat SKALin viestintäjohtaja Heini Polamo (vas.), toimitusjohtaja Anssi Kujala (toinen vas.) ja vt. puheenjohtaja Jari Välikangas (oik.). Keskellä Henna Virkkunen.
Seminaari huipentui palkintoseremoniaan, jossa Henna Virkkuselle (kok./EPP) luovutettiin vuoden 2023 Kuljetuskuutio. Vuodesta 2014 alkaen Euroopan parlamentin jäsenenä toiminut Virkkunen perehtyi varhain liikenteen säännöksiin niitä valmistelevan liikenne- ja matkailuvaliokunnan TRANin jäsenenä ja vaikuttanut aktiivisesti maanteiden tavaraliikenteen kannalta keskeisiin säädöksiin vuosien ajan. Hänen käsiensä kautta ovat kulkeneet muun muassa mitta- ja massadirektiivi – jota työstetään jälleen – raskaiden ajoneuvojen CO2-standardien uudistaminen sekä liikkuvuuspaketti ja ajo- ja lepoaika-asetus, johon saatiin suomalaisten kynästä lähtenyt joustopykälä. Virkkunen on opittu tuntemaan keskustelevana ja sitoutuneena verkostoitujana ja siltojen rakentajana, joka osaa sekä kysyä että kuunnella. Hän käyttää paljon puheenvuoroja valiokuntien kokouksissa ja täysistunnoissa asiantuntevasti ja vakuuttavasti.
- Suomi tarvitsee osaavia ja aktiivisia kansallisen vaikuttamistyön tekijöitä liikenteen ja logistiikan kysymyksissä Euroopassa. Toimiala on vuosien mittaan tottunut luottamaan Henna Virkkuseen todellisena kärkimeppinä. Myönnämme palkinnon hänelle Suomen ja kuljetusalan puolesta, sanoo vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.
Johdon päivässä palkittiin jäsenkehityksestä ja jäsenhankinnasta
SKALin luottamushenkilöitä ja toimihenkilöitä kokoontui Johdon päivään, jonka yhteydessä palkittiin vuoden 2023 paras jäsenkehitys ja paras jäsenhankkija.
Parhaasta jäsenkehityksestä palkittiin Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry. Palkinnon vastaanottivat Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi (toinen vasemmalta) ja puheenjohtaja Jarkko Vartiamäki (kolmas vasemmalta). Palkinnon luovuttivat SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas (vas.) ja toimitusjohtaja Anssi Kujala (oik.)
-Toiminta tulee olla sellaista, että meihin halutaan kuulua. Haluamme olla osa ratkaisua emmekä osa ongelmaa, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi.
Kuvat: Alexander Tashtanbekov
Parhaana jäsenhankkijana palkittiin Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pia Vuori (keskellä).
- Jäsenhankinta on raakaa, mutta myös mukavaa ja palkitsevaa työtä. Kun uusi yrittäjä sanoo, että kyllä mä liityn, se on mahtava tunne. Lupaan hänelle, että voit soittaa minulle, autan sinua kaikessa, kertoo Pia Vuori.
