Veronkorotuspäätöksissä on ummistettu silmät ja suljettu korvat kuljetusalan ja Suomen teollisuuden viesteiltä. Jossain kohtaa kamelin selkä katkeaa, ja logistiikkakustannukset eivät enää mahdollista tuotantoa Suomessa.
2010-luvun alusta dieselöljyn polttoaineveroa on korotettu yli 60 prosenttia. Nousu on tehnyt Suomesta yhden EU-maiden kovimmista dieselpolttoaineen verottajista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dieselin veronkorotuksilla on lisätty Suomen logistiikkakustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Yksin elokuussa 2020 tehdyn veronkorotuksen vaikutus kuljetuskustannuksiin on lähes 80 miljoonaa euroa vuodessa.
Kansainvälisillä markkinoilla kilpaileva teollisuus tekee jatkuvasti päätöksiä tuotantolaitosten sijainnista – uusien tehtaiden avaamisesta ja vanhojen sulkemisesta. Logistiikkakustannusten taso on yksi merkittävä kriteeri päätöksenteossa. Suomi on valmiiksi maantieteellisellä takamatkalla markkinoista, minkä vuoksi kuljetuskustannukset ovat erityisen kriittinen tekijä maassamme sijaitsevalle teollisuudelle. Yksi murheellinen esimerkki tästä päätöksenteon logiikasta saatiin äskettäin, kun UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan. Yhtenä lakkauttamispäätökseen vaikuttavista yrityksen ulkoisista tekijöistä UPM mainitsi nimeltä dieselveron. Näin kilpailukykyä haittaavat veropäätökset niittävät satoa.
"Ammattidiesel maksaa itsensä takaisin työpaikkoina ja vientituloina."
Nyt on herättävä todellisuuteen. Suomi on koronakriisin myötä suurien taloudellisten haasteiden edessä. Matkustus- ja kokoontumisrajoituksista kärsivien palveluelinkeinojen on vaikea kannatella Suomea läpi kriisin. Sen sijaan valmistavalla perusteollisuudella on kaikki edellytykset Suomen nostamiseen, mutta vain jos sitä ei kampiteta toistuvilla veronkorotuksilla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu ammattibiodieselin käyttöönoton mahdollisuuksien selvittäminen. Tämän aika on nyt. Päättäjät eivät voi jäädä vain sivustakatsojiksi, kun suomalainen teollisuus hakeutuu ulkomaille sietämättömien logistiikkakustannusten ajamana. Ammattidieselin avulla kuljetusalan verorasitusta ja kustannuksia olisi mahdollista laskea noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän jälkeenkin kuljetusala maksaisi noin puoli miljardia euroa polttoaineveroa vuodessa. Metsäteollisuuden kustannuksia ammattidieselillä voitaisiin helpottaa noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
Suomen hallituksen tulee budjettiriihessä avata silmänsä liikenteen verotuksen ja korkeiden logistiikkakustannusten vaikutukselle maamme kustannuskilpailukykyyn. Kuljetusalalle on kunnia-asia palvella Suomen kauppaa ja teollisuutta kilpailukykyisillä ja laadukkailla kuljetuksilla. Veropäätöksillä on mahdollista auttaa sekä vientiämme että kuljetusalaa tässä tehtävässä. Ammattidiesel maksaa itsensä takaisin työpaikkoina ja vientituloina. Hallitukselta tarvitaan nyt näkemystä laittaa valmistelu käyntiin.
