Komissio on aloittanut valmistelun niin sanotun mitta- ja massadirektiivin uudistamiseksi. Kansallisessa liikenteessä tämä direktiivi sääntelee ajoneuvojen mittoja, kansainvälisessä liikenteessä sekä mittoja että massoja. Direktiiviin on säädetty poikkeamismahdollisuuksia, joita Suomi on myös hyödyntänyt käytännössä koko EU-jäsenyysaikansa kansallisen liikenteen mittasäädöksissä.
Suomen strateginen valinta on ollut kasvattaa ajoneuvoyhdistelmien mittoja ja massoja niin ympäristö- kuin kilpailukykysyistäkin. Suomessa tavara liikkuu 76 tonnia painavilla ja jopa 34,5 metriä pitkillä yhdistelmillä, kun nyt uudistuksen alla olevan direktiivin perusmitoitus on 40 tonnia ja 16,5 tai 18,75 metriä. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja ohuiden tavaravirtojen maassa pitkien ja painavien HCT-yhdistelmien käyttö vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä. Myös muissa Euroopan maissa on alkanut lisääntyä kiinnostusta kasvattaa tavaraliikenteen kuljetuskaluston mitoitusta, mikä onkin saanut komission aloittamaan asiaa koskevan direktiivin päivittämisen.
Yksi keskeinen osio mitta- ja massadirektiivin uudistamisessa on rajat ylittävän kansainvälisen liikenteen sääntely. Direktiivin yksi tarkoitus on määrittää sellaisen kaluston tekniset ominaisuudet, joilla voi liikennöidä varmasti läpi Euroopan. Toisaalta Pohjolassa on yli 20 vuoden kokemus siitä, miten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välistä liikennettä on voitu ilman hallinnollista taakkaa harjoittaa sillä yhteisellä maksimilla, joka on sallittu rajan molemmilla puolilla. Tämä yhteinen maksimi Suomella ja Ruotsilla on kautta aikojen ollut direktiivin mitta- ja massamääräyksiä suurempi.
Nyt on varmistettava, että tämän kannan mukaisesti Suomen ja Pohjoismaiden maantieteelliset erityispiirteet tulee otettua huomioon direktiiviuudistuksessa ja nykykäytäntö kaluston mitoituksessa niin kansallisessa kuin rajat ylittävässä liikenteessäkin jatkuu.
Direktiiviuudistuksen merkitys Suomelle on suuri. Suomen viranomaisten ja edunvalvontaorganisaatioiden tulee nyt olla hereillä ja varmistaa se, että direktiiviuudistuksella ei aseteta rajoitteita Suomessa käytössä olevalle kalustolle. Suomalaiset kuljetusyritykset ovat investoineet satoja miljoonia euroja kalustoon, jonka mitoitus lainsäätäjän tahdon mukaisesti poikkeaa yleisesti Euroopassa tai edes Pohjoismaissa käytössä olevasta. Pitkien yhdistelmien käyttöoikeuden rajaaminen direktiiviuudistuksessa tavalla tai toisella olisi hyvin haitallista Suomelle.
Suomella ja suomalaisilla kuljetusyrityksillä on pitkä kokemus pitkiin ja painaviin yhdistelmiin liittyen niin kansallisessa kuin rajat ylittävässä liikenteessäkin. Tiedämme, että pitkien yhdistelmien käyttöön ei liity erityisiä liikenneturvallisuusriskejä. Tiedämme myös, että HCT-yhdistelmillä voidaan alentaa liikenteen päästöjä, alentaa kuljetuskustannuksia ja vähentää kuljettajien saatavuuteen liittyviä haasteita. Tämä tietämys kannattaa nyt valjastaa EU:n lainsäädäntökoneiston hyödynnettäväksi ja tarjota ratkaisuja.
Eduskunta määritti kesäkuussa Suomen kannan direktiiviuudistukseen. Suomen virallinen kanta on muodostettu hyvin ja siihen on kiteytetty Suomen ja suomalaisen logistiikan kannalta keskeiset tavoitteet. Nyt on varmistettava, että tämän kannan mukaisesti Suomen ja Pohjoismaiden maantieteelliset erityispiirteet tulee otettua huomioon direktiiviuudistuksessa ja nykykäytäntö kaluston mitoituksessa niin kansallisessa kuin rajat ylittävässä liikenteessäkin jatkuu.
Alla vielä neljä omaa näkökulmaani, miten direktiivi uudistetaan onnistuneesti:
- Markkinoiden toimivuus: Eurooppalaisen kuljetusmarkkinan rinnalla on mittojen ja massojen sääntelymielessä olemassa alueellisia ja kansallisia kuljetusmarkkinoita. Pohjoismaissa on vallitsevien olosuhteiden vuoksi ollut tarkoituksenmukaista mahdollistaa pidemmät ja raskaammat ajoneuvoyhdistelmät sekä kansallisessa että rajat ylittävässä liikenteessä. Tämä alueellisuusnäkökulma tulee ottaa huomioon direktiiviuudistuksessa.
- Rajanylityskysymys: Rajojen joustava ylittäminen nykyisen direktiivin mittoja ja massoja suuremmilla yhdistelmillä on Suomelle tärkeää. Mikäli kaksi jäsenmaata sallii direktiiviä suuremmat ajoneuvoyhdistelmät tieverkollaan, on markkinoiden toimivuuden kannalta parasta, että näillä yhdistelmillä voidaan ylittää myös maiden rajoja rajoituksetta.
- Vaihtoehtoiset polttoaineet: Vaihtoehtoisten polttoaineiden ajoneuvoon aiheuttama lisäpaino on hyvä ottaa huomioon sääntelyssä siten, että suuremmalla kokonaismassalla kompensoidaan esimerkiksi akkujen lisäpainon pienentävää hyötykuormaa. Suurempien yhdistelmien, niin sanottujen eko-yhdistelmien, käyttöoikeutta ei tule kuitenkaan sitoa vaihtoehtoiseen käyttövoimaan tai siihen, että suurempien yhdistelmien kuljetusten tulisi olla osa intermodaalista kuljetusketjuja.
- Liikenneturvallisuus: Suuremmat yhdistelmät vähentävät ajoneuvojen määrää liikenteessä. Tällä on positiivinen vaikutus liikenneturvallisuuteen.
