Eduskunta hyväksyi tällä viikolla valtion ensi vuoden budjetin. Samalla meni maaliin moni ajamamme asia.
Lähdimme vuoteen 2023 Suomi liikkeessä – ja liikenteessä -tavoiteohjelmalla. Vaikuttamistyötämme on ohjannut tavoiteohjelma ja monet muut linjaukset. Kaikki ohjelmamme löytyvät täältä.
Meille tärkeintä oli, että hallitusohjelmassa on polttonesteiden hintaa alentavia linjauksia ja lisämäärärahoja tiestölle. Näissä onnistuimme.
1. Polttonesteiden kustannuksia alennetaan
Ensi vuonna polttoainekustannukset kuljetusyrityksille poliittisten päätöksien perusteella ovat arviolta 240–260 miljoonaa euroa vuositasolla alhaisemmalla tasolla kuin ilman ajamiamme toimia.
Tiivistetysti: diesel maksaisi 1.1.2024 noin 20 senttiä enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa näitä toimia ei tehtäisi. Pidän tätä hyvänä, jopa historiallisena, tuloksena.
Tähän liittyvät:
- Jakeluvelvoitteen alemmalla tasolla pitäminen on koko vaalikaudella kustannusvaikutuksiltaan jopa kahden miljardin luokkaa.
- 100 miljoonan euron polttoaineveron alennus.
Hallitusohjelman suurin pettymys oli ammattidieselin jääminen sen ulkopuolelle, vaikka lähes kaikki puolueet kannattivat sitä SKALin kyselyssä. Etujärjestöllä pitää olla kuitenkin työkalupakissaan vaihtoehtoisia keinoja: jakeluvelvoiteratkaisu ja polttoaineveron alennus hillitsevät hintoja enemmän kuin ammattidieselillä olisi voitu koskaan saavuttaa. Jos olisi pitänyt valita noiden eduskunnan pian hyväksymien toimien ja ammattidieselin välillä, olisi valintamme ollut jakeluvelvoitteen ja veronalennuksen yhteisvaikutus.
Ammattidieselin nostamme taas esiin kun EU:n päästökauppa alkaa häämöttämään.
2. Tiemäärärahat kasvavat selkeästi vuonna 2024
Hallitus päätti ohjelmassaan panostaa tiestön kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla.
Painopisteemme tiestössä oli korjausvelan vähentäminen, johon tuli vaalikaudelle yhteensä 520 miljoonaa euroa. Hallitus päätti esityksemme mukaisesti budjettiriihessä, että korjausvelkapaketin varoja käytetään etupainotteisesti. Ensi vuonna siis 250 meur.
Kuvasta näkee, että ensi vuoden budjetti näyttää teiden perusväylänpidon osalta hyvältä, kun jo aiemmin talousarvion pohjissa oli 205 miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän päättyvään vuoteen. Tämän lisäksi valtiovarainvaliokunta lisäsi 12. joulukuuta budjettiin noin 50 miljoonaa euroa ”joululahjarahaa”. Siitä valtaosa, reilut 30 miljoonaa euroa, menee väylähankkeisiin. Tämäkin tulee tarpeeseen rapistuvalle tiestöllemme.
Väylävirasto lupaa näiden varojen myötä päällystettävän yleisesti miniminä pidetty 4 000 kilometriä. Tänä vuonna päällystysmäärä jäi surkeaan 1 500 kilometriin, viime vuonna 2 300 kilometriin.
Näin on hyvä, vaikka jatkovuosina onkin haasteita määrärahojen suhteen. Tekemistä ”tehtaan lattiamme” puolustamisessa on edelleen.
3. SKALin strategiatyö käynnissä - kuljetusyrityksien arviot tulevaisuuden muutoksista
SKALissa on kesäkuusta lähtien ollut käynnissä strategiatyö. Haemme eväitä siihen, että järjestömme pystyisi toimimaan entistä tehokkaammin alan yrityksien palvelijana ja edunvalvojana.
Työtä on syyskaudella tehty todella laajasti väkeä kuunnellen: jatkuva käsittely SKALin eri tilaisuuksissa, jäsenkysely ja lukuisia muita kyselyitä.
Kevätkaudella strategiaesitys lähtee kommentoitavaksi laajasti. Tulet saamaan mahdollisuuden vaikuttaa kesäkuussa pidettävän Tahkon liittokokouksessa käsiteltävään strategiaan kevään aikana.
Syyskuun 2023 jäsentutkimuksessa kysyttiin ”Mitkä asiat tulevat eniten muuttamaan kuljetus- ja logistiikka-alaa 10 vuoden kuluessa?”
Pallon koko kertoo mainintojen määrän. Sijainti kaaviossa tärkeyden ja sen, miten yksimielisiä vastaajat olivat tärkeydestä.
On selvää, että jäsentemme tärkeiksi kokemien teemojen pitää näkyä myös strategiassamme. Kaikkeen tähän liittyy niin kansallinen kuin EU-tasoinenkin vaikuttamistyö, mutta myös se kuinka pystymme palvelemaan yrityksiä arkipäivän kysymyksissä.
4. Jäsenet tyytyväisiä, jäsenkehityksen trendi SKALissa positiivinen
Olemme viime vuosina onnistuneet reilusti puolittamaan 30 vuotta jatkuneen jäsenmäärän vuosittaisen laskun. Jäsenmäärä ei laske enää 250 jäsenen vuosivauhtia vaan lähestymme sataa. Merkittävä muutos.
Jokaiselta eronneelta jäseneltä kysytään eron syytä. Yli 80 prosenttia ilmoittaa eron syyksi kuljetusliiketoiminnan lopettamisen (eläke, yritystoiminnan lopettaminen, yrityksen myynti, konkurssi). Tyytymättömyyttä SKALin toimintaan ei eron syynä juurikaan ilmene.
Sama viesti tuli myös ao. jäsenkyselymme tuloksista, jossa yli 80 prosenttia vastaajista kertoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä SKALin toimintaan kokonaisuutena.
5. Lopuksi
Vuoden 2024 painopisteitämme ovat EU-vaikuttaminen (vaalit ovat kesäkuussa), valtion liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttaminen (tavoitteena enemmän rahaa tiestölle), hallitusohjelman verolinjausten varmistaminen (puolustettavaa riittää) ja monet yksityiskohdat.
Pitkällä aikavälillä meidän SKALissa pitää löytää niitä tekijöitä, joiden avulla voimme tehokkaalla työllä edesauttaa kuljetusyrityksien menestymistä.
Visiomme, meidän päämäärämme, luonnos on seuraava:
SKAL on toimintansa kaikilla tasoilla arvostettu ja ratkaisuhakuinen yhteiskuntavaikuttaja, joka yhdistää suomalaisen hyvämaineisen logistiikka-alan. SKALin korkeatasoinen osaaminen mahdollistaa kasvavan jäsenistön menestymisen, verkostoitumisen ja edelläkävijyyden.
Kiitän jokaista jäsenyrittäjäämme tästä vuodesta, toivon kannattavia kilometrejä ensi vuodelle.
Hyvää joulunaikaa toivotan,
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
